perjantai 14. helmikuuta 2014

Lapselle Tähkäpäämekko

Tämä on ollut pitkä projekti... Nimittäin roolimekon teko lapselle. Aloitin varmaan elokuussa ja se elokuussa aloitettu ei ole valmis, mutta toinen versio kummitytölle valmistui nopeammin. Ehkä noin viikon verran tein sitä aktiivisesti. Kuvissa on nyt meidän 5- kohta 6-vuotias, jolle mekko on liian iso. Jos kummityttö poseeraa synttäreillään mekossa, niin laitan sitten kuvan tänne :-)



Kaavan pohjana käytin SK 5/6 - 2012 kesäliitteen Prinsessamekon kaavoja, mutta tein niihin aika paljon muutoksia. Suurin koko oli 128 ja se ei aivan riittänyt. Suurensin siis sekä pituus että leveyssuunnassa kaavoja ja lisäksi etusivukappaleen leikkasin vähän muotoon (ja keskietukappale pysyi lähes suorana) ja suurensin käsiaukkoja edessä. Kaula-aukkoa suurensin myös, samoin hihoja. Helma on omalla kaavalla muotoiltu. Lisäsin lopuksi myös vuorin, kun pelkät muotokaitaleet eivät pysyneet nurjalla. Muutokset tein koemekon sovituksen jälkeen. Koemekosta puolestaan tulee Ariel-mekko meidän pienemmälle tytölle, joten eipä tullut yhtään hukkapaloja ;-)



Mekossa on päällimekko (surcot) ja alusmekko (cotte). Päällimekko on satiinia paitsi hihoissa on käytetty joustavaa puuvillaa puhvihihassa (satiininauhat tikattu päälle) ja joustamatonta organzaa. Alusmekko on muuten ohutta puuvillaa, mutta helman keskikaitale joustavaa "jumppa-asukangasta". (Valmiiksi kiiltävillä lameesuikaleilla koristeltu kangas iskee n. 6-vuotiaan tytön tajuntaan aivan täysillä; äidin konekirjonnat jää ihan toiseksi...)  EK:n palalaarista ovat jumppa-asukangas, paitakangas ja hihaorganza. Satiini ja ohut puuvilla rullalta. Myös pitsit ovat edullisia nipuissa ostettuja.


Suoraa hihaa varten tein kirjontamallin: Tähkäpään kukkaa matkivan tähtikuvion löysin Husqvarnan omista malleista ja pari aaltokuvaa samaten. Ei ole yksi yhteen Disneyn hahmon kanssa, mutta sinne päin. Pussihihan nauhat kiinnitin ensin liimasuihkeella ja sitten ne olikin helppo ommella suoraan.


Kaula-aukkoon rypytin pitsiä. Etukappaleen kaitaleiden väliin ompelin hopeista nauhaa, joista nyörin voi pujottaa. Satiininauha sai nyt kelvata, kun en löytänyt oikean sävyistä nyöriä.




Helma koostuu kuudesta kaitaleesta, joita on vain hieman rypytetty vyötäröstä. Helman halkaisija ylhäällä on noin 72 cm ja alhaalla 250-300 cm. Alusmekon etukaitale on kiinnitetty puuvillamekon päälle (alushame on siis sisäpuolelta mukava ja pehmoinen). Lisäksi vielä tämän kuvan ottamisen jälkeen kiinnitin etukaitaleet alusmekkoon, ettei pyöriessä valkoinen alushame näy väleistä. Alhaalta sen on tarkoituskin näkyä pitsin verran. Alushame on ihan suora kaitale, joka on vyötäröltä rypytetty. Alushameen ja päällimekon väliin voisi kiinnittää vielä tylliä, mutta minulla oli vain kovaa tylliä ja minusta se ei sopinut tähkäpäälle, joka on menevä/kiipeilevä/roikkuva tyttö, ei mikään patsaaksi kiristetty ja kuristettu renessanssiprinsessa.


Piilovetoketjun kiinnitystä arastelin taas turhaan. Tosimummolla on blogissaan hyvät vuoritetun mekon ohjeet ja piilovetoketjun kiinnitys. Minulla vaan tuo vuori ei ollut paikallaan kuin lopuksi, joten ompelujärjestys oli vähän sinnepäin. Mutta ei tosiaan tarvitse harsia vetoketjua - ehkä yksi nuppari aluksi ja sitten vaan piilovetoketjujalalla huristellaan. Tukikankaasta huolimatta vetoketjun kohta silti vähän kupruilee (osin johtuu ehkä siitä ettei tyttö oikein täytä mekkoaan). Aikuisten juhla-asuun olisin ehkä ottanut kiinnityksen uusiksi, mutta tässä menee kyllä.

Vuorikankaassa myös tikkaukset kertomassa koon ja tekijää mainostamassa. Ei muuten kulu pois pesussa... Alusmekon yläreunasta leikkelin summamutikassa pois muotokaitaleen verran ja meinasin leikata liikaa. Nyt muotokaitale on päälleommeltu, koska tukikangas tekee kaitaleesta aika jäykän ja paksun. Vielä pitäisi kiinnittää vuori hiha-aukkoihin, edes muutamalla pistolla.


Päällimekon reunoihin en nyt tehnyt konekirjontaa. (Se vaatii yksistään viikon työn. Malli kyllä alkaa olla valmis ja meidän 5-vuotiaan mekkoon yritän sen toteuttaa.) Nyt ompelin tuollaisen valmiskuvion ommelvalikosta ja kaikkiin reunoihin tiheän sik-sakin. Alla on tukikangas, joka ei meinannut millään pysyä silittämällä kiinni. (Voiko tukikankaan liima vanhentua?) Pesuissa se voi ainakin irrota, eikä tämä mekko ehkä vesipesua koneessa kestäkään (mm. alusmekkokangas kutistamatta!!).

Eniten aikaa meni kaavoja muokatessa, sillä sitä en ole juuri harrastanut. Aiemmasta mekosta sain hyviä vinkkejä, mutta jonkin verran tämäkin mekko suunniteltiin loppuun vasta ompeluvaiheessa. Alushametta en ajatellut tehdä ollenkaan ja helman keskikaitaleen olin ajatellut ommella suoraan päällimekon sivuihin kiinni. Helma vaati kuitenkin vähän puffausta ja samalla pitsikin pääsi autenttiselle paikalleen alushameen reunaan.

Mukavia prinsessaleikkejä kummitytölleni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti