sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Runoilijan päivä

Runeberg on meidän perheen suosikkirunoilija. Eipä nyt tule runoja mieleen, mutta tortut on makeinta, mitä tämä runoilija jätti jälkeensä. Helmikuun 5. päivä on oikein hyvä päivä syödä torttuja, mutta koska pian tulee myös laskiainen ja Ystävänpäivä, niin pieni varaslähtö pitää ottaa herkutteluun jo nyt.


Nämä tortut tein Helsingin Sanomista napatulla ohjeella (alunperin ohje on Högvallan kotitalouskoulusta Porvoosta). Perinteisesti tortut sisältävät mm. mantelirouhetta, korppujauhoa, kardemummaa ja aitoa voita. Kostutin isot tortut punssi-vesi-seoksella (2 rkl per torttu) ja pienet vaniljamaidolla (1-1,5 rkl per torttu). Vadelmahillo on ranskalaista St. Dalfourin vadelmahillon ilman lisättyä sokeria. Ei siksi, että torttujen kalorimäärä siitä kovasti pienenisi, vaan on lopulla hillolla enemmän käyttökohteita (siis karppaajalle parempi omatunto). Tomusokeri-vesi-sitruunamehuseosta on ympärillä.




Vuokina oli silikoninen Iloleipurin Runebergin torttuvuoka (6 kpl), jota olin monta vuotta haikaillut ja viimein viime vuonna sen ostin. Tulee taatusti meheviä torttuja, kun koko on niin iso. En pidä ollenkaan kuivista Runebergin tortuista, joten nappiostos vähäisestä käyttömäärästään huolimatta. Lisäksi joku kylkiäislahjana saatu silikoninen sydänvuoka (6 kpl) ja pari Ikean silikonista muffinivuokaa. Reseptin olisi siis hyvin voinut puolittaa ja suu tulisi silti erittäin makeaksi :)

Itselleni laitan vielä muistiin, että lämpötila oli 170-astetta tasalämmöllä ja paistoaika 20-24 minuuttia. Pienemmät olivat uunissa 20 minuuttia. Ns. tavallisessa uunissa ohjeenmukainen paistolämpötila on 225-astetta 12-15 minuuttia.

Hyviä olivat! Tosin punssiseos ei ehtinyt ihan laskeutua koko tortun alalle, mutta huominen torttu on varmaan vielä maukkaampi :) Ja nyt juoksumatolle, polttopuita kantamaan ja keittiötä siivoamaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti